Mitä pienempi kiinteistö, sen kalliimpi biojätteen keräys – jätekimppa on kova sana

2.1.2023

Biojätteen erilliskeräys tulee Tampereella pakolliseksi myös pienille 1-4 huoneiston kiinteistöille 1.9.2023 alkaen. Omakotikiinteistöt ja pienet asunto-osakeyhtiötkin joutuvat jatkossa järjestämään biojätteen erilliskeräyksen. Mitä pienempi kiinteistö, sen suurempi kustannus per talous. Biojätekimppaa kannattaa harkita, ellei asiaa halua hoitaa kompostoimalla

Kahden hengen kotitaloudessamme omakotitalossa syntyy biojätettä korkeintaan yksi pussillinen (noin 10 litraa) viikossa nyt, kun olemme oppineet pakastamaan yli jääneet ruuat ja erityisesti vaalean leivän. Biojätteemme koostuu pääasiassa kahvin- ja teen poroista, talouspaperista ja hedelmien kuorista. Pienin biojätteen pintakeräysastia on kooltaan 120 litraa, ja sen tyhjennys maksaa 4,42 euroa kerralta. Loka-huhtikuussa tyhjennysväli voi olla korkeintaan 4 viikkoa ja touko-syyskuussa 2 viikkoa hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Vuodessa biojätteen tyhjennyskertoja tulisi taloudellemme noin 18 - eli lähes 80 lisäeuroa maksettavaksi jätehuollosta. Koska sekajätteen keräysväli on jo pisin (8 viikkoa) mahdollinen, ei säästöä saataisi sekajäteastian tyhjennysväliä pidentämälläkään. Koko vuoden biojätteemme mahtuisivat hieman yli neljään täyteen 120 litran astiaan – jäteautotkin ajelisivat lähes tyhjiä biojäteastioita tyhjentelemässä.

Neljän asunnon kiinteistössä, jossa biojätteen tuotto per talous olisi samankaltainen kuin itselläni, biojätteen keräys 240 litran astialla ja edellä mainituilla maksimityhjennysväleillä maksaisi noin sata euroa vuodessa. Mikäli kaksi vierekkäistä samanlaista kiinteistöä löisi hynttyyt yhteen, biojätteen keräys 240 litran astialla, jotka tyhjennettäisiin jatkuvasti kahden viikon välein, maksaisi vajaan 150 euroa vuodessa. Esimerkkilaskelmassa biojätteen kustannus huoneistoille tasan jaettaessa olisi pienessä neljän asunnon yhtiössä noin 25 euroa vuodessa ja jätekimpassa alle 18 euroa vuodessa. Jäteastioiden täyttöaste kimppaesimerkissä olisi myös parempi.

Euroissa laskettuna biojätekeräys ei varmastikaan yleisen hintatason nousun keskellä vie maalta merelle, vaikka biojätekertymä olisi isompikin kuin edellä olevissa esimerkeissä. Pienissä yhtiöissä ja pientaloissa kimppakeräys on kuitenkin varteen otettava ratkaisuvaihtoehto, kun mietitään biojätteen pakollisia tyhjennysvälejä ja jäteastioiden täyttöasteita. Ennen ensi syksyä on vielä aikaa pohtia naapurien kanssa biojätekimpan perustamista!

Kuinka itse hoidan asian? Taidan vielä ainakin toistaiseksi jatkaa kompostoimista, ja kompostointi-ilmoituskin on jo tehty. Erityisesti useamman perheen biojätteen kompostointi voi kuitenkin muodostua ajan pitkään työlääksi, ja biojätteen jatkojalostaminen biokaasuksi ja lannoitteiksi hyödyntäisi koko yhteiskuntaa oman kasvimaan ja kukkapenkin lisäksi. Kompostia hoitaessa tutkailenkin jatkossa sivusilmällä lähinaapureita ja mietin parasta sijoituspaikkaa biojätekimppa-astialle.