Taloyhtiön hallituksen jäsenten palkkiot - Kuka päättää ja mistä voidaan päättää?

2.2.2026

Taloyhtiön hallituksen jäsenyys on henkilökohtainen luottamustehtävä, joka edellyttää valittavan henkilön suostumusta tehtävään.

Tehtävän vapaaehtoisuudesta johtuen, asunto-osakeyhtiölaki ei suoraan ota mitään kantaa siihen tuleeko tehtävän hoitamisesta ylipäätään suorittaa korvaus, tai missä muodossa mahdollinen korvaus on suoritettava. Suomen Kiinteistöliitto ry:n, Isännöintiliitto ry:n, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n sekä oikeusministeriön yhteistyönä laaditun Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen 22 kohdan mukaan on kuitenkin kannustettavaa, että Hallituksen jäsenille ja puheenjohtajalle maksetaan riittävä ja kohtuullinen palkkio kokoustyöskentelystä ja osallistumisesta. Kiinteistöliiton muutama vuosi sitten jäsenilleen lähettämän hallituspalkkioita koskeneen kyselytutkimuksen tulosten perusteella noin 60 %:ssa taloyhtiöistä maksetaan hallituksenjäsenille palkkio ja palkkion maksaminen puheenjohtajalle on vielä jonkin verran yleisempää. Varsin ymmärrettävästi palkkion maksamisen yleisyys kasvaa linjassa taloyhtiöiden koon mukaan siten, että alle 10 huoneistoa kattavista yhtiöistä vain noin joka kymmenes vastasi maksavansa palkkion, kun taas yli 100 huoneistoa kattavissa yhtiöissä oli erittäin poikkeuksellista, jos palkkiota ei maksettu.

Lopullinen päätösvalta hallituksen palkkiosta ja sen muodosta kuuluu siis yksin yhtiökokoukselle. Päätös kuuluu sopimusvapauden piiriin, joten taloyhtiö voi vapaasti määritellä oman palkkiomallinsa (esim. kokouspalkkio, vuosipalkkio, kuukausipalkkio tai jokin näiden yhdistelmä) ja palkkion määrän, sekä sen maksetaanko hallituksen puheenjohtajalle rivijäsenistä poikkeava palkkio. Mikäli yhtiökokouksessa on esillä useampi vaihtoehtoinen palkkiomalli, ratkaistaan asia enemmistöpäätöksellä.

Yhtiökokous ei ole sidottu aiempien yhtiökokousten päätöksiin, vaan yhtiökokouksessa päätetään ainoastaan alkavan hallituskauden palkkioista. Palkkiomallia tai -määrää voidaan siis vapaasti muokata ja vaihdella hallituskausien vaihtuessa. Käytännössä ainoa rajoite palkkiosta päätettäessä on, että päätös ei saa olla selkeästi hyvän tavan, tai jonkin muun lain, vastainen.

Palkkioita voidaan maksaa ainoastaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Silloin tällöin vastaan tulee kysymyksiä hallituksen jäseniltä siitä, ovatko he oikeutettuja palkkioon osallistuessaan yhtiön edustajina muihin kokouksiin (esim. työmaakokous), tai että voivatko he hakea kulukorvauksia hallitustyöskentelystä aiheutuneista kuluista, esim. kilometrikorvauksia. Mikäli nimenomaista päätöstä muiden seikkojen, kuin hallituksenkokousten palkkioista, ei ole tehty, ei mitään muita korvauksia voida maksaa.

Toisinaan on myös epäselvää, miten hallituksen varajäsenien mahdolliset palkkiot määräytyvät. Varajäsenillä voi olla oikeus osallistua hallituksen kokouksiin, vaikka hallitus muutenkin olisi täysilukuisesti koolla. Tällöin varajäsenellä ei kuitenkaan ole kokouksessa ääni- tai edes puheoikeutta, jolloin myöskään oikeutta hallituksen kokouspalkkioon ei ole, mikäli sellaisesta ei nimenomaisesti ole päätetty yhtiökokouksessa.

Päätös palkkioista on erittäin suositeltavaa tehdä yhtiökokouksessa ennen hallituksen valitsemista. Näin luottamustoimiin ryhtyvillä on ennen suostumuksensa antamista selkeästi tiedossa tehtävästä saatava palkkio. Lisäksi mikäli hallitus on valittu ennen palkkiosta päättämistä, ovat valitut hallituksen jäsenet luonnollisesti jäävejä osallistumaan palkkiosta päättämiseen.

Joskus yhtiökokouksessa päätetään myös ulkopuolisen hallitusammattilaisen käyttämisestä. Tällöin palkkiosta päättäminen, ja päätös ammattilaisen käyttämisestä hallituksenjäsenenä ylipäätään, tiivistyy lähinnä siihen, hyväksytäänkö vai hylätäänkö asiassa saatu tarjous.