Paloriskiasunto vaiko ”paloriskihenkilö” taloyhtiössä
12.2.2024
Viranomaiset tekevät hienoa yhteistyötä – tosin lainsäädännön velvoittamana – palo- ja onnettomuusriskien sekä sosiaalihuollon tai iäkkään ihmisen palveluntarpeen ilmoittamisessa toiselle viranomaiselle. Myös jokaisella kansalaisella on oikeus tarpeen vaatiessa tehdä palovaara- ja onnettomuusriski-ilmoitus tai ns. huoli-ilmoitus.
Palovaara- ja onnettomuusriski-ilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi keräilyasunnosta, jossa suuri tavaramäärä voi estää huoneistosta poistumisen tai lisätä palokuormaa normaaliin asumiseen verrattuna. Huoli-ilmoituksen voi puolestaan tehdä, mikäli vaikuttaa siltä, että naapurin vanha rouva tai herra ei enää pärjää omin avuin, ja perusasiat, kuten esimerkiksi puhtaus ja siisteys, eivät ole kunnossa. Tavallisella kansalaisella ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta tehdä edellä mainittuja ilmoituksia, mutta lainsäädännössä on kuitenkin kaikille asetettu velvollisuus ilmoittaa hädästä sekä ryhtyä tarpeen mukaisiin auttamistoimiin.
Kävimme läpi neuvontapuheluiden aiheita ja totesimme, että varsinaisista paloriskiasunnoista, kuten esimerkiksi keräilyasunnoista, ei kovin usein meille neuvontapyyntöjä tule. Keräilyasunnot löytyvät joskus hajuhaittojen perusteella tai sitten ”vahingossa” esimerkiksi yhtiön remontteihin liittyvien huoneistokierrosten yhteydessä. Monesti keräilyasunnon kohdalla asukkaalla saattaa elämänhallinta olla monellakin alueella pettänyt ja tarvetta monenlaisiin palveluihin. Ei liene väärin toimittu, mikäli taloyhtiön edustaja keräilyasunnon löytyessä tekisi sekä paloriski-ilmoituksen että huoli-ilmoituksen. Vaikka neuvontapuheluita ei Kiinteistöliitto Pirkanmaan jäsentaloilta näistä keräilyasunnoista usein tulekaan, voi olla mahdollista, että keräilyasuntoja hiljaa taloyhtiöissä piileksii – huoneistoissa ei vain ole sattunut taloyhtiön edustaja tai muu ulkopuolinen pitkään aikaan käymään. Palovaroittimien hankinnan ja kunnossapidon siirtyminen kiinteistönomistajan vastuulle lisännee kiinteistönomistajan eli taloyhtiön käyntejä asunnoissa. Jää nähtäväksi, löytyykö käyntien lisääntyessä näitä keräily- ja muita paloriskiasuntoja jatkossa enemmän.
Neuvontayhteydenotoissa nousi varsinaisia paloriskiasuntoja enemmän esille ihan tavallisen ihmisen satunnainen paloriskikäyttäytyminen. Kaikki meistä olemme todennäköisesti joskus toimineet tavalla, josta on aiheutunut tulipalon riski sekä itselle että muille taloyhtiön asukkaille. Olen itse esimerkiksi joskus kuivannut pyykkiä saunassa ja säilyttänyt lauteilla tavaraa - ilman että olisin hoksannut irrottaa kiukaan sulakkeet. Ruokakin on joskus palanut liedelle. Viime vuosina neuvontapuheluissa on yhä enenevässä määrin noussut esille myös sähköautojen lataaminen ilman taloyhtiön lupaa tarkastamattomista ja joskus hyvinkin vanhoista ja huonokuntoisista Schuko-rasioista. Tarkastamattomista pistorasioista autoaan lataava henkilö on voinut aiheuttaa paloriskin.
Toimintakykyinen ”paloriskihenkilö” lopettaa tietenkin toimintansa, kun hänelle kerrotaan vaaran aiheuttamisesta. Itse en enää käytä saunaa varastona ja kuivaa pyykkiä siellä. Vanhenemiselle ja muistin heikkenemiselle ei kuitenkaan kukaan mahda mitään. Apua yhä enemmän kotiin tarvitsevan vanhenevan väestön lisääntyessä lisääntyy taloyhtiöissä myös ”paloriskihenkilöiden” määrä. Uskallan väittää, että vähäinen tervehenkinen taloyhtiökyttääminen on tulevaisuudessa tarpeen. Jos tämän terveen kyttäyksen ja kyttääjän tekemän huoli- tai paloriski-ilmoituksen tuloksena pärjäämätön vanhus saa apua, on se kaikkien osapuolten etu.
https://pelastustoimi.fi/asiointi/lomakkeet/ilmoitus-ilmeinen-palonvaara
https://www.pirha.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/huoli-ilmoitus