Kiinteistöverouudistus osuu kovimmin maltillisiin kiinteistöverokuntiin

11.12.2023

Ensi vuoden alusta alkaen kiinteistöverolain muutos eriyttää maapohjan kiinteistöveron yleisestä kiinteistöverosta. Samalla maapohjan kiinteistöveron alarajaa korotetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Alarajan korotus merkitsee kiinteistöverojen korotuksia lähes kaikissa kunnissa.

Pirkanmaalla 22 kuntaa joutuu korottamaan maapohjan kiinteistöveroaan ja vain Valkeakoski säästyy pakkokorotukselta – sekin vain siitä syystä, että kaupungissa on jo entuudestaan alarajaa korkeampi veroprosentti.

Pirkanmaalla syksyn kiinteistöverokierroksen tekee erikoiseksi se, että kunnissa ei edellä mainittujen pakkokorotusten lisäksi muutoin kiinteistöveroprosentteja muutettu. Ainoastaan Ylöjärvi korotti hieman yleistä kiinteistöveroaan ja toisaalta taas Punkalaidun jopa alensi vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa. Käytännössä pakkokorotukset merkitsevät siis sitä, että ensi vuonna – taas Valkeakoskea lukuun ottamatta – kaikissa Pirkanmaan kunnissa on sama maapohjan kiinteistöveroprosentti, tuo alarajan mukainen 1,30.

Pakkokorotusten osalta maapohjan veroprosentteihin tulikin muutamassa kunnassa sellaisia muutoksia, joihin ei ehkä kunnanvaltuustoilta olisi rohkeutta riittänyt. Kangasalla, Sastamalassa, Virroilla ja Ylöjärvellä maapohjan kiinteistöveroprosentti nousi peräti 0,37 prosenttiyksikköä ja Hämeenkyrössä ja Lempäälässäkin 0,35 prosenttiyksikköä.   

Hieman ironista on, että ensi vuodelle kiinteistöverojen suurimmat korotukset osuvat kuntiin, joissa on tähän saakka ollut tahtotila periä kiinteistöveroa maltillisimmin. Kiinteistöliitto on laskenut pakkokorotusten vaikutuksia kuvitteellisen indeksitalon avulla. Indeksitalo on kunnan ruutukaava-alueella, omalla tontilla sijaitseva 40 huoneistoa käsittävä 10.000 kuutiometrin kokoinen asuinkerrostalo. Esimerkiksi Sastamalassa indeksitalon 50 neliömetrin kokoisessa huoneistossa kiinteistöveroa maksetaan nyt 192 euroa vuodessa. Maapohjan veron pakkokorotus tuo maksuun 14 euroa lisää.

Kiinteistöverolain hallituksen esityksessä todetaan, että ”Veromuoto täydentää muuta verojärjestelmää ja keventää osaltaan muuhun verotukseen, erityisesti tuloverotukseen, kohdistuvia paineita” ja että ”Kiinteistövero on myös tehokas tapa rahoittaa ja hinnoitella epäsuorasti paikallisia julkisia palveluja.” Kiinteistöverotuksen alarajoja korotetaan säännöksillä nyt jo viidettä kertaa, eli pakon edessä ei olla ensimmäistä kertaa. Eikä varmasti viimeistäkään.