EU:n Gigabittiasetuksen vaatimukset taloyhtiöille - Paljon melua tyhjästä?

10.2.2026

Euroopan unioni on asettanut jaloksi tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla eurooppalaisilla olisi saatavilla vähintään gigabitin nopeudella toimivat verkkoyhteydet. Tavoitteen toteutumiseksi EU sääti ns. Gigabittiasetuksen ”GIA”, jonka pyrkimyksenä on saada rakennettua nopeita valokuituverkkoja mahdollisimman laajasti EU:n alueella. Asetus tuli voimaan jo vuonna 2024, mutta sen soveltaminen alkoi pääosin 12.11.2025.

Asetus ja siitä johdettavat velvollisuudet ovat kuitenkin nyt alkuvuodesta tuntuneet nousseen pinnalle enemmän, kuin varsinaisen voimaantulon aikaan. Tämä johtunee siitä, että tavallisten ihmisten elämään kenties suorimmin vaikuttavaa asetuksen 10 artiklaa, koskien kiinteistön fyysistä infrastruktuuria ja kuitukaapelointia, aletaan soveltaa 12. helmikuuta 2026.

Kyseisen artiklan perusteella kaikki rakennukset, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, on varustettava kuituvalmiilla kiinteistön fyysisellä infrastruktuurilla ja kiinteistön kuitukaapeloinnilla, jos se ei lisää kohtuuttomasti peruskorjaustöiden kustannuksia ja on teknisesti toteutettavissa. Kuitukaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbit/s yhteysnopeus ja kaapeloinnin fyysinen yhteyspiste on vedettävä siihen pisteeseen asti, josta loppukäyttäjä muodostaa yhteyden julkiseen verkkoon, käytännössä valokuitukaapeli on siis vedettävä jokaiseen asuntoon erikseen. Lisäksi kaikki monen asunnon kiinteistöt on varustettava talojakamolla.

Vanhastaan asiasta on säännelty laissa sähköisen viestinnän palveluista. Aiempi lainsäädäntö edellytti taloyhtiöitä rakentamaan verkkoyhteyden, jonka nopeus on 30 megabittiä sekunnissa. Velvollisuus kohdistui kiinteistön tai rakennuksen merkittävään, rakenteellisia muutoksia koskevaan peruskorjaushankkeeseen, jos kiinteistössä tai rakennuksessa ei ole nopeita laajakaistayhteyksiä tukevaa sisäistä viestintäverkkoa ja fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen viestintäverkon rakentaminen peruskorjaushankkeen yhteydessä on rakennusteknisesti perusteltua.

Mikä siis muuttui?

Nopeusvaatimuksen muutos 30 megabitistä 1000 megabittiin sekunnissa voi kuulostaa hurjalta, mutta lakimuutoksen käytännön merkitys ei nähdäkseni ole kovin dramaattinen, eikä sen takia kannata taloyhtiöissä panikoida.

Tämänhetkisen tiedon mukaan vanhan lain sanamuoto merkittävä peruskorjaushanke, jonka on lain esitöissä avattu tarkoittavan ”rakennusteknisesti perusteltuja rakenteellisia muutoksia koskevia peruskorjaushankkeita ovat esimerkiksi huoneistoihin asti ulottuvat laajat sähkö- tai putkistoremontit, joissa rakenteita avataan”, ollaan kumoamassa ja sääntely jättämässä EU:n laajamittaiset korjaukset -muodon varaan.

EU on määritellyt laajamittaisen korjauksen kahdella tapaa:

a)      rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien; tai

b)     korjaus koskee yli 25:tä prosenttia rakennuksen vaipan pinta-alasta.

Kumpaa määritelmää käytetään jää jäsenvaltion valittavaksi. Joka tapauksessa sääntely tulee edelleen sovellettavaksi ainoastaan isoimmissa yhtiöhankkeissa, lähinnä koko yhtiön käsittävissä putki- ja sähköremonteissa.

Mikäli taloyhtiö esimerkiksi on jo viimevuosien aikana toteuttanut merkittävän peruskorjaushankkeen, kuten sähkö- ja/tai putkiremontin, jonka yhteydessä se on jo uudistanut sisäverkon, tai sisäverkko muuten remontin valmistuessa täytti aiemman 30 Mbit/s vaatimuksen, ei taloyhtiön siis tarvitse pelkästään GIA:n voimaantulon takia ryhtyä uusiin korjauksiin ennen, kun taloyhtiössä muutenkin toteutettaisiin seuraavan kerran jokin laajamittainen korjaushanke. Mikäli yhtiön sähköt ja käyttövesiputket on saneerattu 2020-luvun alussa, niin tarve uudelle näihin liittyvälle korjaushankkeelle tulee vastaan vasta kymmenien vuosien päästä, jolloin erittäin todennäköisesti GIA:kin on ehtinyt jo moneen kertaan korvautua uudella sääntelyllä.

Nähdäkseni merkittävin muutos aiempaan on se, että taloyhtiöt ovat aiemman 30 Mbit/s vaatimuksen aikana pystyneet välttämään sisäverkon fyysisen uudistamisen ja kuitukaapeloinnin, mikäli ovat pystyneet osoittamaan sisäverkon kapasiteetin lainmukaisen riittävyyden mittaamalla. Gigabittiasetuksen voimaan tulon jälkeen tätä poikkeamismahdollisuutta ei enää ole, joten kuitukaapelointi täytyy aina rakentaa samalla, kun jatkossa laajamittaisiin peruskorjauksiin ryhdytään.

Summauksena voidaan siis todeta, että lakimuutos ei suoraan velvoita taloyhtiöitä ryhtymään kuitukaapeleiden asennuksin sen kummemmin kuin aiempi lakikaan. Syytä mihinkään paniikinomaisiin liikkeisiin taloyhtiöissä ei siis ole. Edelleen kannattaa edetä yhtiön rakennusten normaalin elinkaaren mukaisten perusparannusten rytmissä. Luonnollisesti aina kun perusparannuksiin ryhdytään, tulee selvittää kulloinkin voimassa olevat määräykset ja vaatimukset, ja toteuttaa perusparannukset niiden puitteissa. Tämähän ei kuitenkaan poikkea mitenkään siitä, miten aina ennenkin on tullut toimia.