Asunto-osakeyhtiö - kova keksintö

14.12.2020

Olen itsenäisen elämäni aikana asunut kahdessatoista eri taloyhtiössä, joista kuudessa olen myös omistanut huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Yhtiöt ovat vaihdelleet isoista kerrostaloista pieniin rivitaloihin, ja myös paritalo ja erillistaloista muodostuva taloyhtiö on kokeiltu. Kaikkia näitä taloyhtiöitä on yhdistänyt asunto-osakeyhtiölaki.

Suomen Kiinteistöliitto ry julkaisi vuonna 2017 110-vuotisjuhlansa kunniaksi kirjan Kansan osake, suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet. Koronakauden hiljaiselossa ehdin lukea kirjan, ja jälleen kerran hämmästyin. Vaikka asunto-osakeyhtiöitä joskus parjataankin, en kotimaisen järjestelmän ja asunto-osakeyhtiölainsäädännön voittanutta keksi. Asunto-osakeyhtiöt ovat mahdollistaneet monelle suomalaiselle oman kodin hankinnan. Myös rakennus, jossa oma koti sijaitsee, tulee yleensä ainakin kohtuullisen hyvin pidetyksi kunnossa, turvallisena ja terveellisenä asukkailleen.

Asunto-osakeyhtiön hienous on siinä, että yhtiö omistaa kiinteistön, sen rakenteet, rakennusosat, järjestelmät ja laitteet. Osakkeenomistajat omistavat pelkästään tietyn tilan hallintaan oikeuttavat osakkeet. Kun yhtiöllä on omaisuutta, voidaan sitä käyttää lainan vakuutena, ja välttämättömiin remontteihin löytyy nykytilanteessakin useimmiten rahoittaja.

Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua ylintä päätösvaltaa käyttävän yhtiökokouksen päätöksentekoon. Tuo päätöksenteko remonteista, sekä kunnossapidon että uudistusten osalta, on selkeästi määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. Yhtiökokouksen äänestystulokset eivät yleensä ole peukaloituja eikä vaalivilppiäkään kovasti esiinny – kuten suuressa maailmassa joidenkin mielestä. Jos itse ei olisikaan jotakin remonttia kannattanut ja ei pystyisi esimerkiksi omalla lainalla maksamaan omaan asuntoon kohdistuvaa osuutta yhtiön remontin kustannuksista, pystyy omassa asunnossa asumista useimmiten kuitenkin jatkamaan. Yhtiön hakema rahoitus remonttiin kun maksetaan kohtuullisina erinä kuukausittain.

Kohoavat asumiskustannukset uhkaavat kaikkia asumismuodosta ja tuloluokasta riippumatta. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri-tutkimuksen mukaan taloyhtiöt ovat  silti vielä syksyllä 2020 saaneet melko hyvin rahoitustarjouksia, vaikka lainarahoituksen saamisen onkin arvioitu hieman heikentyneen. Parhaiten asunto-osakeyhtiö selvinnee tulevaisuudesta huolehtimalla välttämättömistä korjauksista ajallaan, että korjausvelkaa ja huomattavan suuren lainan tarvetta ei pääsee syntymään. Mikäli kuitenkin kävisi niin, että  yhtiön vastuulla oleva kunnossapito tuottaisi osakkeenomistajille huomattavaa vahinkoa, eikä rakennusta enää kannattaisi kunnostaa, löytyisi asunto-osakeyhtiölaista myös tähän eväät.

Parempaa järjestelmää monta asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen kunnossapitämiseksi ei ole taidettu keksiä. Suomalaisessa asunto-osakeyhtiössä ei tarvitse suuresti pelätä, että naapurin tekemättä jättämät kunnossapitotoimet aiheuttaisivat omaan asuntoon ainakaan täystuhoa. Tuttavan asunnossa Lontoon Harrow Roadilla naapuriasunnon kaasujärjestelmän huoltamattomuus aiheutti melkoista tuhoa. Jos suomalainen asunto-osakeyhtiö jättää kunnossapitotoimet tekemättä, on osakkeenomistaja itse päässyt ainakin vaikuttamaan lopputulokseen.

Taidanpa nostaa vuoden vaihteessa maljan suomalaiselle asunto-osakeyhtiöjärjestelmälle!