Kunnossapitotarveselvityksen painoarvo kasvaa
Julkaistu: 24.02.2026
Taloyhtiön kunnossapitotarveselvityksen merkitys tulee entisestään korostumaan, kun taloyhtiön tulee ilmoittaa tiedot tulevista korjaustarpeistaan julkiseen huoneistojärjestelmään. Kunnossapitotarveselvityksen tiedoilla voi olla vaikutusta myös kiinteistöjen rahoituksen hintaan tai saatavuuteen.
Asunto-osakeyhtiöiden on tullut jo vuodesta 2010 laatia hallituksen kirjallinen selvitys kiinteistön kunnossapitotarpeista ja esittää se vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkaat paremmin pystyisivät varautumaan sekä henkisesti että taloudellisesti yhtiön tuleviin kunnossapitotarpeisiin. Jatkossa asunto-osakeyhtiöiden on ilmoitettava yhtiön hallinnollisina tietoina myös kunnossapitotarveselvityksen tiedot uuteen HTJ 2-rekisteriin.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole tarkemmin määrätty, millä tavalla hallituksen tulisi kunnossapitotarveselvitys laatia. Lain esitöissä on kuitenkin todettu, että kunnossapitotarvetta on selvitettävä hyvän kiinteistönhoitotavan mukaisesti ja tarvittaessa selvitykseen liittyen voidaan hankkia asiantuntijalausunto tai tehdä kuntotarkastus. Ammattimaisesti isännöidyissä asunto-osakeyhtiöissä kunnossapitotarveselvityksen pohjana onneksi useimmiten toimiikin teetetty kuntoarvio vai muu ammattilaisen tekemä selvitys.
-Ei-ammattimaisesti isännöidyissä pienissä taloyhtiöissä on kuitenkin vielä yllättävänkin yleistä, että kunnossapitotarveselvitys on laadittu ilman ulkopuolista teknisen alan ammattilaisen apua. Eikä ole monta viikkoa siitä, kun neuvontapalveluumme soitti hallituksen jäsen pienestä rivitaloyhtiöstä, jossa ei koko selvitystä ole laadittu eikä esitetty kertaakaan viidentoista vuoden aikana, hämmästelee Kiinteistöliitto Pirkanmaan neuvontainsinööri Kaisa Kettunen.
Taloyhtiön hallinnollisten tietojen pitää olla huoneistotietojärjestelmässä viimeistään 30.6.2026. Vastuu annettujen tietojen oikeellisuudesta on taloyhtiöllä. Pieniä kymmenen tai alle kymmenen asunnon taloyhtiöitä on koko Suomessa paljon, ja usein nämä ovat rivitaloja, joissa ei välttämättä ole ammatti-isännöintiä. Esimerkiksi Kiinteistöliitto Pirkanmaan lähes 3500 asunto-osakeyhtiöjäsenestä runsaat 400 on kymmenen asuinhuoneiston tai sitä pienempiä rivitaloja.
-Pieniä asunto-osakeyhtiöitä, vaikka ne eivät olisikaan ammattimaisesti hoidettuja, koskee sama lainsäädäntö kuin isompia. Kun nyt kunnossapitotarveselvityksetkin tulevat osaksi isoa valtakunnallista rekisteriä, jota käyttävät monet eri tahot, olisi tietenkin suositeltavaa ja hallituksenkin kannalta turvallisinta, että ne laadittaisiin ammattimaisesti, toteaa Kiinteistöliitto Pirkanmaan juristi Henna Hara, ja jatkaa
-Tällöin hallitus voi näyttää toimineensa huolellisesti.
-Kunnossapitotarveselvityksen aikajänne, 5 vuotta, on lisäksi hieman liian lyhyt asunto-osakeyhtiön suunnitelmallista kunnossapitoa ajatellen. Kuntoarviosta saatava kymmenen vuoden aikajänne luotsaa asunto-osakeyhtiöitä kunnossapitokarikoiden ohi paremmin, lisää Kettunen.
Kun asunto-osakeyhtiön kunnossapitotarveselvitys alkuvuonna otetaan hyllystä tarkasteltavaksi ja päivitettäväksi kevään varsinaisia yhtiökokouksia varten, pienten ja isompienkin yhtiöiden kannattaa tutkailla, kuka on ja mihin pohjautuen kunnossapitotarveselvitys on omassa yhtiössä laadittu.
Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio, joka edustaa asunto-osakeyhtiöitä, kiinteistöosakeyhtiöitä ja vuokratalokiinteistöjä. Kiinteistöyhdistykseen kuuluu lähes 3 500 jäsentaloyhtiötä Pirkanmaalla. Kiinteistöyhdistys kuuluu valtakunnalliseen Suomen Kiinteistöliittoon.
Lisätiedot:
juristi Henna Hara, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry, puh. (03) 3125 0214
neuvontainsinööri Kaisa Kettunen, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry, puh. (03) 3125 0213