Saako yksinkertaisesta oikeudenmukaisen?
11.4.2018
Sade. Tulipa se sitten lumena tai vetenä, tiedossa on hoitokustannuksia kiinteistönomistajille. Monet kunnat ovat ehtineet ottaa käyttöön hulevesimaksun ja vähitellen järjestely laajenee kaikkiin kuntiin. Maksun perusteesta ja määrästä on jo kehkeytynyt paljon keskustelua.
Jos on hulevesimaksuasia askarruttanut kiinteistönomistajia, onpa maksujen perimisen järjestely puolestaan osoittautunut pulmalliseksi kunnille. Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia maksujen määrittämisessä oikeudenmukaisen ja aiheuttamisperusteisen järjestelmän aikaansaamiseksi. Mahdollisina maksuperusteina on pidetty mm. kiinteistön rakennustyyppiä ja pinta-alaa, kiinteistötyypin suhteellista läpäisemätöntä pinta-alaa, kiinteistön omia hulevesiratkaisuja sekä valuma-aluetta, jolla kiinteistö sijaitsee.
Mahdollisimman oikeudenmukainen maksujärjestelmä edellyttäisi räätälöityä, kiinteistökohtaisiin erityispiirteisiin perustuvaa ajantasaista pohjatietoa. Vaikeuskerrointa laskutukselle aiheuttaakin se, ettei kunnilla ei ole olemassa käyttökelpoista ja kattavaa kiinteistödataa kaikista edellä mainitun tyyppisistä kriteereistä. Uuden monitasoisen laskutusjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen saattaisi syödä tuotosta turhan suuren osuuden. Olisiko yksinkertaisuus sittenkin tarkoituksenmukaisempaa, etenkin tässä tilanteessa, jossa kiinteistökohtaiset maksut kuitenkin vaikuttavat muodostuvan vielä kohtuullisen suuruisiksi. Karkeamman maksutaulukon viilaamisella yksityiskohtaiseksi voitettaneen ehkä vain jokunen kymppi kiinteistöä kohti.
Maksurasituksen osalta yhdestä periaatteesta ei kuitenkaan voi tinkiä: maksuja tulee periä vain sen verran, kuin hulevesijärjestelmän hallinta edellyttää. Hulevesimaksuista ei saa tulla kiinteistöverotyyppistä uutta varallisuusveroa. Ainakin se kuulostaa yhtä aikaa sekä yksinkertaiselta että oikeudenmukaiselta.
